tiistai 20. helmikuuta 2018

Pieniä tavoitteita


Tavoitteet ja unelmat, niitä pitää aina olla. Tavoitteet voivat olla isojakin, mutta myös ihan pieniä. Itse olen alkanut miettimään noita pieniä tavoitteita, ne ovat kuitenkin lähellä sitä arkea, jota koko ajan elämme ja pienetkin muutokset voivat saada ison merkityksen. Jokin tavoitehan on kuitenkin muutosta nykyiseen hetkeen.

Olen vuoden alusta asti merkinnyt kalenteriini, viikoittain aina maanantai -päivän kohdalle näitä pieniä tavoitteita, joita koitan saavuttaa viikon aikana. Muutaman kerran olen joutunut uusimaankin saman tavoitteen toiselle viikolle, koska olen epäonnistunut :(

Olen käyttänyt joka viikko alla olevaa tekstiä ja vaihtanut sitten tavoitteen:

Olen vastuussa siitä mitä tunnen. 
Tälle viikolle valitsen: 
(ja tähän vapaavalintainen pikku tavoite /esim.)
Älä hermoile tai hermostu, ota rauhassa.

 Minulla on usein tapana hermoilla turhaan asioita etukäteen sekä hermostua välillä ihan pikku asioista. Tämä voi tuntua hassultakin, että kirjoittaa asioita ylös, muka ettei muistaisi... Mielestäni on kuitenkin hyvinkin toimiva, koska mielessä koko viikon ja aina kun avaa kalenterin, se tulee luettua ja sitä kautta panostettua asiaan eri tavalla.

Kokeilemisen arvoinen juttu!

Lisäksi ostin kirjakaupasta itselleni kivoja tarroja sekä tsemppitarroja, jota voin liimailla kalenteriin. Kalenterista tulee näin oikein miellyttävä ja kiva kaveri =)

maanantai 29. tammikuuta 2018

Pitkästä aikaa =)

Ensimmäisestä "bloggauksesta" on kulunut jo viisi vuotta ja viimeisimmästäkin vähän reilu vuosi. Ehkä olisi aika taas kirjoitella... Aika on sellainen hassu asia... sitä ei tunnu olevan ikinä liikaa. Elämän eri vaiheet tekevät muutoksia, joskus on enemmän aikaa itselle ja joskus sitä on annettava enemmän lähimmäisille. Lasten kasvaessa ja parisuhteenkin vanhetessa, eri asioita vaan tulee päiviin. Joustoa pitää olla ja toimia aina niin, että itsellä on kuitenkin hyvä olla ja on sinut asioiden kanssa. Välillä se tietty on vaikeaakin, on niin monta muuttujaa päivässä, viikossa, saati sitten kuukaudessa.

Minun "fitlife" on edelleen tietty käynnissä, panostus treeniin ja ruokaan on säilynyt, mutta myöskin ns. normalisoitunut. Normalisoitunut sanalla tarkoita, että kaikki ei ole nyt niin pilkun tarkkaa, olen voinut herkutella ja pitää treenistä pikkuisen taukoa, jos on tullut muita menoja / asioita. Viime vuoden lopussa olin vielä pitkään flunssassa ja treenaamisesta oli taukoa. 

Nyt vuoden vaihtuessa, on hyvä ottaa taas itseään niskasta kiinni. Aloitin tammikuun alussa pari kuukauden kestävää haastetta, vatsalihas-haasteen ja samalla myös kyykky-haasteen, lisäksi rasvanpolttoon olen tehnyt kuntopyörällä harjoituksia. Vuosi sitten sain joululahjaksi Polar Loop 2-rannekkeen, joka on ihan mahtava tsemppari ja siitä on mukava seurata päivittäistä aktiivisuutta, treenien määrää ja kalorikulutuksia, tosin tarkempaan seurantaan tarvitsee sykevyön, sitä käytän aina treenatessa.



Tästä on nyt hyvä jatkaa eteenpäin, Hidasta Elämää-opein: